Siirry sisältöön
Kaikki kirjoitukset
POLITIIKKA
10.11.2026 • 2 min luku

Kor­ke­a­kou­lu­tut­kin­to ei saa olla os­tet­ta­vis­sa oleva tuote

Vastustan hallituksen esitystä maksullisista väylistä korkeakoulututkintoon, sillä se lisäisi eriarvoisuutta ja tekisi koulutuksesta varallisuudesta riippuvaisen hyödykkeen. Korkeakoulutuksen tulisi olla kaikille avoin ja luokkaeroja kaventava mahdollisuus, eikä varakkaiden ohituskaista tutkintoon.

Korkeakoulututkinto ei saa olla ostettavissa oleva tuote
Kuuntele artikkeli
0:00 / 4:22

Jos korkeakoulututkinnon suorittamiseen tarvitaan jatkossa riittävästi rahaa, olemme ottamassa askeleen väärään suuntaan.

Minusta on ristiriitaista, että Suomessa ollaan rakentamassa maksullista väylää korkeakoulututkintoon samaan aikaan, kun puhumme koulutustason nostamisesta ja siitä, että yhä useammalla nuorella pitäisi olla mahdollisuus korkeakoulutukseen. Koulutuksen tehtävä on avata ovia, ei päättää pääsystä sen perusteella, kenellä on varaa maksaa.

Hallitus esittää mallia, jossa korkeakoulututkinnon voisi suorittaa maksullisena avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kyse ei siis ole vain siitä, että koulutukseen tarjotaan uusi vaihtoehtoinen väylä. Kyse on myös siitä, millaista eriarvoisuutta yhteiskunta hyväksyy.

Va­rak­kaal­le vaih­to­eh­to, pie­ni­tu­loi­sel­le mah­dot­to­muus

On helppo sanoa, että maksullinen koulutus olisi vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Todellisuudessa raha vaikuttaa siihen, kenelle vaihtoehto on olemassa.

Jos tutkinnon suorittaminen maksaa tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja, kyse ei ole pienestä kynnyksestä. Hyvätuloiselle perheelle summa voi olla mahdollinen. Pienituloiselle se voi tarkoittaa, ettei vaihtoehtoa ole käytännössä lainkaan.

Siinä kohtaa koulutuspolitiikka alkaa muistuttaa ostoskoria: mitä enemmän rahaa on käytettävissä, sitä enemmän vaihtoehtoja saa.

Sellaista kehitystä en halua nähdä Suomessa.

Kou­lu­tuk­sen pitää murtaa luok­ka­e­ro­ja, ei vah­vis­taa niitä

Koulutus on parhaimmillaan yksi tehokkaimmista tavoista antaa ihmiselle mahdollisuus muuttaa omaa asemaansa yhteiskunnassa.

Siksi sillä on väliä, miten koulutukseen päädytään.

Suomessa koulutus periytyy edelleen. Vanhempien koulutustausta vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin, ja perheen taloudelliset resurssit määrittävät osaltaan sitä, millaisia mahdollisuuksia nuorella on.

Tähän pitäisi puuttua. Ei rakentaa sen päälle uutta maksullista väylää.

Minusta on aivan väärä ajatus, että ratkaisu koulutuksen saavutettavuuteen olisi antaa varakkaille mahdollisuus maksaa itsensä sisään tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Jos haluamme lisää kor­ke­a­kou­lu­tet­tu­ja, kou­lu­tuk­seen on in­ves­toi­ta­va

Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettuja. Tästä tuskin on suurta erimielisyyttä.

Mutta silloin pitää kysyä, miksi koulutukseen pääsyä vaikeuttavia rakenteita ei korjata kunnolla.

Tarvitsemme riittävästi opiskelupaikkoja, toimivia opiskelijavalintoja, kohtuullisen toimeentulon ja palvelut, jotka auttavat ihmisiä pysymään opinnoissa myös silloin, kun elämässä on vaikeuksia.

Koulutustasoa ei nosteta sillä, että tutkintoon lisätään hintalappu.

En halua Suomeen kou­lu­tuk­sen luok­ka­yh­teis­kun­taa

Minulle koulutus kuuluu kaikille.

Haluan Suomen, jossa nuoren tulevaisuutta ei ratkaise se, löytyykö vanhempien tililtä kymmeniä tuhansia euroja. Haluan Suomen, jossa opiskelupaikkaa ei tarvitse ajatella sijoituksena, jonka voi ostaa, jos omat taloudelliset resurssit riittävät.

Jos korkeakoulutusta halutaan kehittää, tehdään se niin, että mahdollisuuksia tulee lisää kaikille.

Ei niin, että varakkaimmille rakennetaan oma ohituskaista.

Korkeakoulututkinto ei saa olla tuote, jonka voi ostaa.

Usein kysytyt ky­sy­myk­set

Miksi kor­ke­a­kou­lu­tut­kin­non muut­ta­mis­ta mak­sul­li­sek­si vas­tus­te­taan?

Maksullisuus luo eriarvoisuutta, jossa koulutusmahdollisuudet riippuvat yksilön varallisuudesta. Tämä malli suosii hyvätuloisia ja tekee tutkinnon suorittamisesta pienituloisille mahdotonta, mikä vahvistaa luokkaeroja sen sijaan, että niitä murrettaisiin.

Miten mak­sul­li­nen kor­ke­a­kou­lu­tus vai­kut­taa yh­teis­kun­nal­li­seen tasa-arvoon?

Maksullinen tutkintoväylä voi muuttaa koulutuksen tuotteeksi, jolloin varakkailla on käytössään ohituskaistoja, jotka eivät ole pienituloisten ulottuvilla. Tämä kehitys voi johtaa koulutuksen luokkayhteiskuntaan, jossa nuoren tulevaisuus riippuu perheen taloudellisista resursseista.

Mikä on te­hok­kain tapa nostaa Suomen kor­ke­a­kou­lu­tus­ta­soa?

Koulutustasoa tulisi nostaa lisäämällä opiskelupaikkoja, parantamalla opiskelijavalintoja ja varmistamalla opiskelijoiden riittävä toimeentulo. Tavoitteena tulisi olla koulutuksen saavutettavuuden parantaminen kaikille, ei tutkinnon varustaminen hintalapulla.

Jaa kirjoitus
Severi Suominen
KIRJOITTAJA

Severi Suominen

Päätoimittaja ja yhteiskuntakriitikko Jyväskylästä. Kirjoitan politiikasta, mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista - ihmiset ennen voittoja.

Tutustu Severiin→

Kom­men­tit

Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen!

Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään manuaalisesti ennen julkaisua.

Nimimerkki, sähköpostiosoite, IP-osoite ja kommentin sisältö käsitellään kommentoinnin mahdollistamiseksi ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Lue tietosuojaseloste.

Saa ilmoitus uusista kir­joi­tuk­sis­ta

Ota ilmoitukset päälle, niin saat tiedon heti kun uusi teksti julkaistaan!

Ilmoitukset on estetty selaimen asetuksista. Salli ne selaimen asetuksista jatkaaksesi.

Valitse, mistä aiheista haluat ilmoituksia

Eivätkö ilmoitukset toimi? Katso ohjeet sivuston lisäämiseen aloitusnäytölle