Siirry sisältöön
Kaikki kirjoitukset
MIELENTERVEYSHYVINVOINTI JA TERVEYS
19.11.2026 • 4 min luku

Mitä psy­koo­sis­sa oi­ke­as­taan tapahtuu? 7 asiaa, jotka moni ymmärtää väärin

Haluan oikoa yleisiä väärinkäsityksiä psykoosista ja korostaa, että kyseessä on monimutkainen sairaus, josta voi toipua. Kokemustiedon kautta avaan, etteivät oireet aina tee ihmisestä vaarallista ja että sairaudentunto voi säilyä oireiden keskellä.

Mitä psykoosissa oikeastaan tapahtuu? 7 asiaa, jotka moni ymmärtää väärin
Kuuntele artikkeli
0:00 / 6:33

Psykoosi on sana, joka herättää monissa pelkoa. Siitä voi tulla mieleen ihminen, joka ei tiedä, mikä on totta, kuulee ääniä ja käyttäytyy arvaamattomasti.

Todellisuus on paljon monimutkaisempi.

Minulla on skitsoaffektiivinen häiriö, ja olen itse kokenut psykoottisia oireita. En ole lääketieteen ammattilainen, mutta tunnen oman sairauteni ja kokemukseni hyvin. Haluan kertoa niistä, koska psykoosista puhutaan edelleen usein tavalla, joka tekee ihmisestä pelottavan hahmon eikä ihmistä.

1. Psy­koo­sis­sa voi tietää, että jokin on pielessä

Yleinen käsitys on, ettei psykoosissa oleva ihminen voisi ymmärtää omaa tilaansa. Se ei pidä aina paikkaansa.

Minä tunnistin omia oireitani jo alussa. Tunsin vainoamisen tunnetta ja kuulin ääniä, joita muut eivät kuulleet. Samalla ymmärsin ainakin osittain, että kokemuksissa saattoi olla kyse sairaudesta.

Se oli ristiriitaista. Jokin saattoi tuntua täysin todelta ja silti herättää epäilyn siitä, voisiko kyse olla omasta mielestäni.

Psykoosissa sairaudentunto voi vaihdella. Oireita voi olla vaikea tunnistaa silloin, kun ne ovat voimakkaimmillaan.

2. Äänet eivät aina ole uhkaavia

Psykoosiin liitetään usein äänet, jotka käskevät ihmistä tekemään jotain. Todellisuudessa äänet voivat olla hyvin erilaisia.

Ne voivat kommentoida, arvostella, pelotella, puhua keskenään tai olla täysin neutraaleja. Niitä voi olla yksi tai useita, ja niiden voimakkuus voi vaihdella.

Minun kokemukseni ovat liittyneet ääniin, jotka eivät tuntuneet omilta ajatuksiltani. Kuulin asioita, joita muut eivät kuulleet, ja samaan aikaan minulla oli vainoamisen tunnetta.

Kokemus oli minulle todellinen, vaikka muut eivät kuulleet samoja ääniä.

Siksi pelkkä "ei siellä ole ketään" ei välttämättä auta. Parempi on kuunnella ja selvittää rauhallisesti, millaista apua ihminen tarvitsee.

3. Psy­koo­sis­ta voi toipua

Psykoosi ei tarkoita automaattisesti sitä, että ihminen eläisi loppuelämänsä psykoosissa.

Toipuminen näyttää eri ihmisillä erilaiselta. Oireet voivat hävitä kokonaan tai niitä voi esiintyä myöhemmin vain ajoittain. Jotkut oppivat myös tunnistamaan omat varomerkkinsä ja löytävät keinoja, joilla oireiden kanssa pärjää.

Minusta on tärkeää sanoa tämä ääneen, koska diagnoosi voi aluksi tuntua elinikäiseltä tuomiolta.

Minäkin olen joutunut opettelemaan, että sairaus on yksi osa elämääni eikä koko elämäni.

4. Psykoosi ei tarkoita au­to­maat­ti­ses­ti vaa­ral­li­suut­ta

Psykoosista puhutaan julkisuudessa aivan liian usein väkivallan kautta. Se antaa vääristyneen kuvan.

Psykoosissa oleva ihminen voi olla ennen kaikkea peloissaan ja hämmentynyt. Jos ihminen uskoo, että häntä seurataan tai ympäristöstä uhkaa vaara, kokemus voi olla hyvin todellinen ja ahdistava.

Minullekin vainoamisen tunne oli ennen kaikkea pelottava kokemus.

Psykoosia pitää tarkastella sairautena ja avuntarpeena, ei automaattisena merkkinä siitä, että ihminen olisi vaarallinen.

5. Uni vai­kut­taa psy­koot­ti­siin oi­rei­siin

Tämän merkityksen olen oppinut myös omassa elämässäni.

Kun uni menee huonoksi, ahdistus voi kasvaa, ajatukset muuttua sekavammiksi ja keskittyminen vaikeutua. Omalla kohdallani huono nukkuminen voi tehdä muistakin oireista voimakkaampia.

Yksi huono yö ei tietenkään tarkoita psykoosia. Pitkittynyt univaje on eri asia. Se voi voimistaa ahdistusta ja muita psykoottisia kokemuksia, ja vakava univaje voi aiheuttaa jopa aistiharhoja.

Siksi uni on minulle yksi tärkeä tapa seurata omaa vointiani. Jos nukun pitkään huonosti ja huomaan samalla muutoksia ajattelussani tai havainnoissani, siihen kannattaa suhtautua vakavasti.

6. Psykoosi ei vält­tä­mät­tä ala yhtäkkiä

Psykoosi ei aina ala yhdestä selkeästä hetkestä. Ennen voimakkaampia oireita voi olla esimerkiksi univaiheuksia, lisääntynyttä ahdistusta, epäluuloisuutta, vetäytymistä tai keskittymisvaikeuksia.

Minulla tällaisia merkkejä ovat voineet olla esimerkiksi muutokset unessa, vainoamisen tunteen voimistuminen ja äänien muuttuminen.

Oman voinnin seuraamisesta voi olla hyötyä, jos oppii tunnistamaan juuri itselle tyypilliset varomerkit.

7. Psy­koo­sin kokenut ihminen on paljon muutakin kuin sai­rau­ten­sa

Diagnoosi ei kerro ihmisestä kaikkea.

Skitsoaffektiivinen häiriö on yksi osa minun elämääni. Psykoosikokemukset ovat osa sairaushistoriaani, mutta ne eivät määritä sitä, kuka olen.

Psykoosin kokenut ihminen voi olla opiskelija, työntekijä, vanhempi, puoliso, ystävä tai aivan tavallinen ihminen, joka yrittää saada päivänsä kulkemaan.

Psykoosi voi olla vakava ja pelottava kokemus, mutta se ei tee ihmisestä automaattisesti vaarallista, toivotonta tai vähemmän arvokasta.

Minulle psykoosikokemukset ovat opettaneet ainakin yhden asian: omasta mielestä voi olla vaikea ottaa selvää, mutta sitä voi oppia ymmärtämään paremmin.

Ja siitä kannattaa puhua ilman häpeää.

Usein kysytyt ky­sy­myk­set

Voiko psy­koo­sis­sa elävä ihminen ymmärtää, että hän on sairas?

Kyllä, psykoosissa elävä ihminen voi tiedostaa oman tilansa. Sairaudentunto voi kuitenkin vaihdella, ja oireiden ollessa voimakkaimmillaan oman tilan tunnistaminen voi olla huomattavasti vaikeampaa.

Ovatko psy­koo­siin liit­ty­vät äänet aina vaa­ral­li­sia tai käskeviä?

Eivät ole. Psykoosissa koetut äänet voivat olla hyvin erilaisia: ne voivat olla neutraaleja, arvostelevia tai kommentoivia, eivätkä ne automaattisesti käske ihmistä toimimaan tietyllä tavalla.

Onko psykoosi au­to­maat­ti­nen merkki vä­ki­val­tai­suu­des­ta?

Ei ole. Psykoosissa oleva ihminen on useimmiten itse peloissaan ja hämmentynyt, eikä psykoosi tee ihmisestä automaattisesti vaarallista. Sairautta tulisi tarkastella ensisijaisesti avun tarpeena.

Jaa kirjoitus
Severi Suominen
KIRJOITTAJA

Severi Suominen

Päätoimittaja ja yhteiskuntakriitikko Jyväskylästä. Kirjoitan politiikasta, mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista - ihmiset ennen voittoja.

Tutustu Severiin→

Saa ilmoitus uusista kir­joi­tuk­sis­ta

Ota ilmoitukset päälle, niin saat tiedon heti kun uusi teksti julkaistaan!

Ilmoitukset on estetty selaimen asetuksista. Salli ne selaimen asetuksista jatkaaksesi.

Valitse, mistä aiheista haluat ilmoituksia

Eivätkö ilmoitukset toimi? Katso ohjeet sivuston lisäämiseen aloitusnäytölle