Siirry sisältöön
Kaikki kirjoitukset
POLITIIKKATALOUS JA TYÖELÄMÄ
13.10.2026 • 3 min luku

Ne­li­päi­väi­nen työ­viik­ko, pe­rus­tu­lo ja tekoäly työn­te­ki­jöi­den puolelle

Teksti korostaa tarvetta uudistaa suomalaista työelämää edistämällä nelipäiväistä työviikkoa, perustuloa ja oikeudenmukaista tekoälyn hyödyntämistä. Tavoitteena on varmistaa, että teknologian ja tuottavuuden kasvu parantavat työntekijöiden jaksamista ja elämänlaatua pelkän voitontavoittelun sijaan.

Tiivistelmä on luotu tekoälyn avulla ja kirjoittaja on tarkistanut sen ennen julkaisua.

Nelipäiväinen työviikko, perustulo ja tekoäly työntekijöiden puolelle

Suomessa puhutaan jatkuvasti talouskasvusta, tuottavuudesta ja työllisyydestä. Liian usein keskustelusta unohtuu tavallinen ihminen. Mitä hyötyä on talouden kasvusta, jos työntekijät uupuvat, pienituloiset joutuvat laskemaan jokaisen euron ja teknologian kehityksen hedelmät valuvat pääasiassa yritysten omistajille?

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA on nostanut esille kolme tärkeää kysymystä: nelipäiväisen työviikon, perustulon ja tekoälyn pelisäännöt. Nämä ovat teemoja, joista olen itsekin puhunut. Niissä on kyse siitä, kenen ehdoilla suomalaista yhteiskuntaa rakennetaan.

Talouden ja teknologian pitää palvella ihmisiä, ei ihmisten taloutta ja voitontavoittelua.

Ne­li­päi­väi­nen työ­viik­ko on otettava va­ka­vas­ti

Työajan lyhentämisestä puhutaan aivan liian vähän, vaikka työn tekemisen tavat ja teknologia ovat muuttuneet merkittävästi. Työntekijöiltä odotetaan tehokkuutta, mutta tuottavuuden kasvu ei automaattisesti tarkoita heille lyhyempää työaikaa tai parempaa elämää.

YKA ehdottaa vähintään kuuden kuukauden kokeilua nelipäiväisestä työviikosta. Yksityisellä sektorilla mallia kokeiltaisiin ilman palkanalennusta. Samalla tutkittaisiin vaikutuksia tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja työssä jaksamiseen.

Työajan lyhentämistä on syytä kokeilla sen sijaan, että ajatus torjutaan ennakkoluulojen perusteella. Työuupumusta ei ratkaista vaatimalla ihmisiltä lisää venymistä. Tarvitsemme työelämän, jossa ihmisillä on aikaa palautua ja elää myös työn ulkopuolella.

Työajan lyhentäminen ei saa tarkoittaa sitä, että viiden päivän työt puristetaan neljään päivään entistä kovemmalla kiireellä. Palkkatason säilyminen, riittävä henkilöstö ja kohtuullinen työtahti ovat uudistuksen keskeisiä kysymyksiä. Työntekijöiden pitää päästä nauttimaan tuottavuuden kehityksestä, eikä hyötyä saa jättää vain työnantajille.

Pe­rus­tu­lo turvaksi epä­var­mas­sa työ­e­lä­mäs­sä

Nykyinen työelämä ei sovi enää kaikilta osin sosiaaliturvajärjestelmään, joka rakentuu pitkälti perinteisen palkkatyön ympärille. Ihmiset tekevät keikkatöitä, opiskelevat, toimivat yrittäjinä ja siirtyvät työstä työttömyyteen. Toimeentulon ei pitäisi muuttua jatkuvaksi epävarmuudeksi jokaisen elämänmuutoksen yhteydessä.

Siksi perustulon mahdollisuudet on selvitettävä kunnolla. Työn vastaanottamisen pitää kannattaa myös silloin, kun tarjolla on vain lyhyt työkeikka. Samalla sosiaaliturvan on turvattava ihmisarvoinen toimeentulo niille, jotka eivät pysty elättämään itseään palkkatyöllä.

Perustulo ei saa olla peitenimi sosiaaliturvan leikkaamiselle. Uudistuksen vaikutukset kustannuksiin, työllisyyteen ja ihmisten toimeentuloon on arvioitava avoimesti. Tavoitteena pitää olla vähemmän byrokratiaa, vähemmän köyhyyttä ja enemmän turvaa, ei vastuun siirtäminen yhteiskunnalta yksittäiselle ihmiselle.

Tekoälyn hyötyjen on kuu­lut­ta­va kaikille

Tekoäly voi helpottaa työtä, parantaa palveluita ja vähentää rutiineja. Samalla se voi uhata työpaikkoja ja vaikeuttaa nuorten pääsyä työelämään, jos aloitteleville työntekijöille kuuluneita tehtäviä automatisoidaan.

Tekoälyn käyttöönottoa ei pidä arvioida vain sen perusteella, kuinka paljon yritys voi säästää henkilöstökuluissa. On kysyttävä myös, miten teknologia parantaa työntekijöiden arkea ja miten sen tuomat hyödyt jaetaan oikeudenmukaisesti.

Tarvitsemme työntekijöiden koulutusta, suojaa epäasialliselta valvonnalta ja selkeät säännöt tekoälyn käyttöön. Nuorille on turvattava mahdollisuuksia päästä työelämään myös työn muuttuessa.

Teknologinen kehitys ei itsessään takaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Siihen tarvitaan poliittisia päätöksiä ja työntekijöiden oikeuksien puolustamista.

Ihmisten hy­vin­voin­ti ennen voit­to­jen mak­si­moin­tia

Nelipäiväinen työviikko, perustulo ja tekoälyn sääntely liittyvät samaan peruskysymykseen: kenelle yhteiskunnan vauraus kuuluu?

Suomi tarvitsee työelämän, jossa tuottavuuden kasvu näkyy myös vapaa-aikana, turvallisempana toimeentulona ja parempana jaksamisena. Tarvitsemme sosiaaliturvan, joka auttaa ihmisiä pärjäämään, emmekä järjestelmää, joka rankaisee epävarmoista elämäntilanteista. Teknologian pitää puolestaan helpottaa ihmisten työtä, ei tehdä heistä tarpeettomia ilman turvaa ja vaihtoehtoja.

Nykyisiä toimintatapoja ei pidä puolustaa vain siksi, että niihin on totuttu. Työelämää ja sosiaaliturvaa on uudistettava ihmisten tarpeista lähtien.

Ihmisen arvo ei määräydy hänen tuottavuutensa tai markkina-arvonsa perusteella. Yhteiskunnan tehtävä on turvata ihmisille mahdollisuus hyvään elämään, ei vaatia heitä uhraamaan elämäänsä talouden vaatimuksille.

Usein kysytyt ky­sy­myk­set

Mitä hyötyjä ne­li­päi­väi­sel­lä työ­vii­kol­la ta­voi­tel­laan?

Nelipäiväisen työviikon tavoitteena on parantaa työssä jaksamista, vähentää sairauspoissaoloja ja varmistaa, että työntekijät pääsevät nauttimaan tuottavuuden kasvusta ilman palkanalennuksia tai liiallista työtahtia.

Miksi pe­rus­tu­loa pidetään tärkeänä työ­e­lä­män muu­tok­ses­sa?

Perustulo toisi turvaa modernissa työelämässä, jossa keikkatyö, yrittäjyys ja opiskelu ovat yleisiä, ja se estäisi toimeentulon jatkuvan epävarmuuden elämänmuutosten yhteydessä.

Miten tekoälyn käyttö työ­e­lä­mäs­sä tulisi sään­nel­lä?

Tekoälyn käyttöönotossa tulee varmistaa työntekijöiden koulutus, suoja epäasialliselta valvonnalta sekä oikeudenmukainen hyötyjen jakaminen, jotta teknologia parantaa arkea sen sijaan, että se toimisi vain keinona säästää henkilöstökuluissa.

Jaa kirjoitus
Severi Suominen
KIRJOITTAJA

Severi Suominen

Päätoimittaja ja yhteiskuntakriitikko Jyväskylästä. Kirjoitan politiikasta, mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista - ihmiset ennen voittoja.

Tutustu Severiin→

Saa ilmoitus uusista kir­joi­tuk­sis­ta

Ota ilmoitukset päälle, niin saat tiedon heti kun uusi teksti julkaistaan!

Ilmoitukset on estetty selaimen asetuksista. Salli ne selaimen asetuksista jatkaaksesi.

Valitse, mistä aiheista haluat ilmoituksia

Eivätkö ilmoitukset toimi? Katso ohjeet sivuston lisäämiseen aloitusnäytölle