Siirry sisältöön
Kaikki kirjoitukset
POLITIIKKAUUTISETTALOUS JA TYÖELÄMÄ
27.10.2026 • 2 min luku

Kou­lu­tus­leik­kauk­set uhkaavat pa­laut­taa Suomen luok­ka­yh­teis­kun­taan

Koulutusleikkaukset ja lapsiperheiden tuen heikentäminen uhkaavat lisätä yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja romuttaa koulutuksellista tasa-arvoa. Kirjoittaja vastustaa pienituloisille kohdistuvia säästötoimia ja peräänkuuluttaa sen sijaan oikeudenmukaisempaa talouspolitiikkaa, jossa varallisuutta verotettaisiin nykyistä tiukemmin.

Tiivistelmä on luotu tekoälyn avulla ja kirjoittaja on tarkistanut sen ennen julkaisua.

Koulutusleikkaukset uhkaavat palauttaa Suomen luokkayhteiskuntaan

Suomessa ollaan jälleen tilanteessa, jossa talousongelmiin tarjotaan ratkaisuksi tavallisten ihmisten elämän vaikeuttamista. Valtiovarainministeriön uudet säästöehdotukset ulottuvat koulutuksesta ja tutkimuksesta aina lapsilisiin ja opintorahaan asti.

Minusta on häpeällistä, että tällaisia vaihtoehtoja ylipäätään esitetään. Suomessa puhutaan mielellään tasa-arvosta, mutta mitä siitä jää jäljelle, jos lapsen mahdollisuudet opiskella alkavat riippua vanhempien varallisuudesta?

Talouden tasapainottaminen on tärkeää. Sen varjolla ei kuitenkaan pidä hyväksyä mitä tahansa.

Mak­sut­to­man kou­lu­tuk­sen hei­ken­tä­mi­nen lisäisi eri­ar­voi­suut­ta

Maksuton koulutus on mahdollistanut sen, ettei nuoren tulevaisuutta ole tarvinnut ratkaista perheen pankkitilin perusteella. Nyt tätä saavutusta ollaan valmiita horjuttamaan.

Ministeriön ehdotuksissa tarkastellaan muun muassa maksuttoman toisen asteen perumista ja uusia säästöjä ammatilliseen koulutukseen.

Varakkaan perheen lapselle opiskeluvälineiden maksaminen ei välttämättä merkitse suurta muutosta. Köyhän perheen nuorelle se voi tarkoittaa lisää huolta, velkaantumista tai vaikeampaa tietä koulutukseen.

Minusta on suorastaan röyhkeää puhua mahdollisuuksien tasa-arvosta ja samalla ehdottaa toimia, jotka tekisivät opiskelusta entistä riippuvaisempaa rahasta.

Miksi säästöjä etsitään köyhiltä eikä rik­kail­ta?

Erityisen kylmäävältä kuulostaa ajatus lapsilisien ja opintorahan poistamisesta. Myös varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on nostettu säästövaihtoehdoksi.

Minkälaista talousajattelua on se, että lapsiperheiden toimeentulo nähdään säästökohteena, vaikka monella rahat eivät nytkään riitä kunnolla arjen menoihin?

Samaan aikaan suurten omaisuuksien verottamisesta ja pääomatulojen verotuksen kiristämisestä voitaisiin käydä huomattavasti vakavampaa keskustelua.

Minä en hyväksy politiikkaa, jossa pienituloisilta vaaditaan jatkuvasti uusia uhrauksia samalla, kun kaikkein varakkaimpien suurempaa verotusta vältellään.

Jos talouden korjaaminen tarkoittaa sitä, että köyhiltä otetaan viimeisetkin eurot, vika on talouspolitiikassa eikä köyhissä.

Tut­ki­mus­ra­hoi­tuk­sen leik­kaa­mi­nen olisi ta­lou­del­li­nen virhe

Ministeriö on esittänyt tarkasteltavaksi myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain kumoamista vuodesta 2028 alkaen.

Tässä kohtaa leikkausajattelu muuttuu erityisen ristiriitaiseksi. Suomessa vaaditaan jatkuvasti uusia työpaikkoja, investointeja ja talouskasvua. Silti säästöjä harkitaan tutkimuksesta, joka auttaa luomaan juuri näitä edellytyksiä.

Miten Suomen pitäisi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, jos omaa osaamista ollaan valmiita heikentämään?

Lyhyen aikavälin säästö voi tulla myöhemmin huomattavasti kalliimmaksi.

Suomi ei tarvitse paluuta luok­ka­yh­teis­kun­taan

Minusta valtiovarainministeriön ehdotukset paljastavat, kuinka helposti ihmisten hyvinvointi voidaan sivuuttaa, kun taloutta tarkastellaan pelkkinä säästölukuina.

Kyse ei ole vain euroista. Kyse on siitä, millaisen Suomen haluamme jättää seuraaville sukupolville.

Minä haluan yhteiskunnan, jossa jokaisella on mahdollisuus kouluttautua, tulla toimeen ja elää ihmisarvoista elämää. Se vaatii poliittista tahtoa ja valmiutta puuttua myös varallisuuden epätasaiseen jakautumiseen.

Köyhyyttä ei poisteta köyhiä rankaisemalla. Eikä Suomen taloutta pelasteta romuttamalla sen tulevaisuutta.

Jos näitä ehdotuksia lähdetään toteuttamaan, kyse on tietoisesta poliittisesta valinnasta. Sellaista valintaa minä en aio puolustaa.

Usein kysytyt ky­sy­myk­set

Miten kou­lu­tus­leik­kauk­set vai­kut­ta­vat yh­teis­kun­nal­li­seen tasa-arvoon?

Koulutusleikkaukset voivat lisätä eriarvoisuutta tekemällä opiskelusta riippuvaisempaa perheen varallisuudesta, mikä uhkaa nakertaa maksuttoman koulutuksen tarjoamaa tasa-arvoa.

Miksi tut­ki­mus­ra­hoi­tuk­ses­ta leik­kaa­mis­ta pidetään ta­lou­del­li­ses­ti vir­heel­li­se­nä?

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen leikkaaminen voi heikentää Suomen kykyä luoda uusia työpaikkoja, investointeja ja talouskasvua, mikä on välttämätöntä kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseksi.

Mitä haittoja val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön sääs­tö­eh­do­tuk­sil­la voi olla lap­si­per­heil­le?

Lapsilisien, opintorahan ja varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen vaikeuttaa entisestään monien pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja heikentää nuorten kouluttautumismahdollisuuksia.

Jaa kirjoitus
Severi Suominen
KIRJOITTAJA

Severi Suominen

Päätoimittaja ja yhteiskuntakriitikko Jyväskylästä. Kirjoitan politiikasta, mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista - ihmiset ennen voittoja.

Tutustu Severiin→

Kom­men­tit

Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen!

Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään manuaalisesti ennen julkaisua.

Nimimerkki, sähköpostiosoite, IP-osoite ja kommentin sisältö käsitellään kommentoinnin mahdollistamiseksi ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Lue tietosuojaseloste.

Saa ilmoitus uusista kir­joi­tuk­sis­ta

Ota ilmoitukset päälle, niin saat tiedon heti kun uusi teksti julkaistaan!

Ilmoitukset on estetty selaimen asetuksista. Salli ne selaimen asetuksista jatkaaksesi.

Valitse, mistä aiheista haluat ilmoituksia

Eivätkö ilmoitukset toimi? Katso ohjeet sivuston lisäämiseen aloitusnäytölle