Siirry sisältöön
Kaikki kirjoitukset
POLITIIKKATALOUS JA TYÖELÄMÄUUTISET
15.11.2026 • 2 min luku

Puo­lus­tus­me­no­ja kas­va­te­taan samalla kun suo­ma­lai­sil­ta lei­ka­taan: tähänkö meillä on varaa?

Kritisoin puolustusmenojen voimakasta kasvua tilanteessa, jossa hyvinvointipalveluista ja sosiaaliturvasta leikataan kovalla kädellä. Asehankintojen sijaan myös puolustusbudjettia tulisi voida tarkastella kriittisesti, sillä aito turvallisuus muodostuu myös ihmisten hyvinvoinnista ja toimeentulosta.

Puolustusmenoja kasvatetaan samalla kun suomalaisilta leikataan: tähänkö meillä on varaa?
Kuuntele artikkeli
0:00 / 4:32

Suomessa on viime vuosina opetettu, että valtion rahaa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Siksi sosiaaliturvaa on leikattu, julkisia palveluita kiristetty ja pienituloisten arkea vaikeutettu.

Samaan aikaan puolustusmenoihin löytyy jatkuvasti uusia miljardeja. Tätä ristiriitaa ei voi enää sivuuttaa.

Vuonna 2020 puolustusministeriön pääluokan menot olivat noin 3,2 miljardia euroa. Vuodelle 2027 esitetään jo noin seitsemää miljardia euroa. Puolustusmenot ovat siis yli kaksinkertaistuneet vain muutamassa vuodessa. Lisäksi sotilasmateriaalin monivuotisia tilausvaltuuksia on hyväksytty 2020-luvulla lähes 27 miljardin euron edestä.

Miksi rahaa löytyy aseisiin mutta ei ihmisten arkeen? Minua häiritsee ennen kaikkea se, miten tästä keskustellaan.

Kun pienituloiselta leikataan, puhutaan talouden pakosta. Kun sairaalasta, koulutuksesta tai sosiaaliturvasta säästetään, meille kerrotaan, ettei vaihtoehtoja ole. Mutta kun kyse on puolustusmenoista, vaihtoehtoja tuntuu yhtäkkiä löytyvän vain yksi: lisää rahaa.

Ei näin voi toimia. Valtiovarainministeriön omassa tarkastelussa on arvioitu, että puolustusmenojen kasvua voitaisiin hillitä. Esimerkiksi sotilasmenojen indeksijäädytyksillä säästöä kertyisi arviolta 670 miljoonaa euroa vuoteen 2031 mennessä. Myös puolustusmenojen bkt-osuuden maltillistaminen toisi satojen miljoonien eurojen säästöjä.

Nämä eivät ole keksittyjä säästöjä. Ne ovat vaihtoehtoja, joita valtio itse on nostanut pöydälle.

Tur­val­li­suus on muutakin kuin so­ti­las­bud­jet­ti

Suomen puolustuksesta on pidettävä huolta. Siitä ei tarvitse edes väitellä. Mutta turvallisuutta ei rakenneta vain aseilla.

Turvallinen Suomi on myös sellainen, jossa ihmisellä on varaa ruokaan ja asumiseen, lapsi saa hyvän koulutuksen ja sairastunut pääsee hoitoon ilman, että koko elämä romahtaa. Jos nämä asiat rapautuvat samalla kun puolustusmenoja kasvatetaan jatkuvasti, on aivan perusteltua kysyä, mitä turvallisuudella oikeastaan tarkoitetaan.

Minusta ei ole hyväksyttävää, että tavallisilta ihmisiltä vaaditaan jatkuvasti lisää uhrauksia, mutta miljardiluokan asehankintoja kohdellaan lähes koskemattomina.

Nyt pitäisi uskaltaa sanoa ääneen, että kaikkea ei tarvitse ostaa

Puolustusministeriö on perustellut menojen kasvua muuttuneella turvallisuusympäristöllä ja Naton jäsenyydellä. Samalla puolustusmenojen on määrä kasvaa edelleen lähivuosina. Silti yksi asia pitäisi olla itsestäänselvyys: puolustuksen tarpeita pitää arvioida kriittisesti myös silloin, kun kyse on miljardiluokan hankinnoista.

En halua Suomea, jossa hyvinvointivaltiosta tingitään ennen kuin sotilasmenoihin uskalletaan koskea. En halua yhteiskuntaa, jossa ihmisten toimeentulo nähdään kuluna mutta asehankinnat investointina. Jos säästöjä tarvitaan, niitä pitää etsiä myös sieltä, missä summat ovat suurimpia.

Minulle Suomen turvallisuus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että ihmiset voivat elää turvattua elämää. Siihen kuuluu puolustuskyky, mutta siihen kuuluu myös toimiva hyvinvointivaltio. Siksi puolustusmenoistakin pitää voida leikata. Ei siksi, että turvallisuus olisi yhdentekevää, vaan siksi, että myös ihmisten hyvinvointi on turvallisuutta.

Usein kysytyt ky­sy­myk­set

Miten paljon Suomen puo­lus­tus­me­not ovat kas­va­neet viime vuosina?

Puolustusministeriön pääluokan menot olivat vuonna 2020 noin 3,2 miljardia euroa, kun taas vuodelle 2027 niitä esitetään jo noin seitsemän miljardia euroa.

Voiko puo­lus­tus­me­nois­ta säästää val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön arvion mukaan?

Valtiovarainministeriön mukaan puolustusmenojen kasvua voitaisiin hillitä esimerkiksi sotilasmenojen indeksijäädytyksillä, joilla voisi säästää arviolta 670 miljoonaa euroa vuoteen 2031 mennessä.

Miksi puo­lus­tus­me­no­jen kasvu herättää kri­tiik­kiä hy­vin­voin­ti­val­ti­on nä­kö­kul­mas­ta?

Kritiikki kohdistuu siihen, että sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita leikataan taloudellisen pakon varjolla, vaikka samaan aikaan miljardiluokan asehankintoja pidetään lähes koskemattomina.

Jaa kirjoitus
Severi Suominen
KIRJOITTAJA

Severi Suominen

Päätoimittaja ja yhteiskuntakriitikko Jyväskylästä. Kirjoitan politiikasta, mielenterveydestä ja ihmisoikeuksista - ihmiset ennen voittoja.

Tutustu Severiin→

Saa ilmoitus uusista kir­joi­tuk­sis­ta

Ota ilmoitukset päälle, niin saat tiedon heti kun uusi teksti julkaistaan!

Ilmoitukset on estetty selaimen asetuksista. Salli ne selaimen asetuksista jatkaaksesi.

Valitse, mistä aiheista haluat ilmoituksia

Eivätkö ilmoitukset toimi? Katso ohjeet sivuston lisäämiseen aloitusnäytölle